Näyttelijä ja käsikirjoittaja Pirjo Lonka kertoo tekemisen vimmasta, jossa mennään sellaiseen horkkatärinään, että vieressä olevaa kaveriakaan saattaa olla vaikea nähdä, koska näyt ovat niin vahvoja. Hän sanoo tekemisen helpottuvan hirveästi yliyrittämisen loppumiseen, ja toteaa näyttelemisessä kyseen olevan lopulta enimmäkseen vain läsnäolosta ja toisen ihmisen kuuntelemisesta. Lonka puhuu jaksossa myös raivosta, joka saattaa syntyä, jos joku ei ole hauska.